Punavuoriefekti

Natalia Kivikko: Punavuoriefekti, 2021

Parodiaa autofiktion konventioista! Luokkatietoisuutta! Tässäpä odotukseni tiivistettynä. Vaikka lupasin, etten enää lue autofiktiota, nappasin tämän kirjastosta, kun se kerran oli esille nostettu. Samana päivänä olin lukenut Nuoresta voimasta mielenkiintoisen haastattelun Punavuoriefektistä ja sen kirjoittajasta, salanimellä kirjoittavasta Natalia Kivikosta. Pidin siis ihan universumilta tulevana viestinä, että minun täytyy lukea vielä tämä yksi autofiktio (joka ehkä muuttaa kaiken).

Lue loppuun

Suostumus

Vanessa Springora: Suostumus, 2020 (Suom. Lotta Toivanen 2021.)

Sisältövaroitus: hyväksikäyttösuhde, seksuaalinen hyväksikäyttö.

Suostumus on ranskalaisen Vanessa Springoran omaelämäkerrallinen kertomus, me toon rohkaisema ulostulo nuoruudesta ja seksisuhteesta vanhemman, palvotun kirjailijamiehen kanssa.

Lue loppuun

Pyörryttää kun sinne katsoo

Niko Hallikainen: Kanjoni (2021)

(Sisältövaroitus: paljon seksiä.)

Minulla on seitsemän eri vaiheessa olevaa blogipostausta luonnoksissa, pahimmassa tapauksessa vuoden takaa. Päätin kuitenkin aloittaa suman purkamisen ajankohtaisilla, sillä julkaisutauon vuoksi on lepyteltävä hakukonetta. Niko Hallikaisen esikoisromaani löytyi kirjagramista ja kiinnosti heti. Enkä joutunut pettymään: Kanjoni on kypsä ja hiottu kokonaisuus.

Lue loppuun

Sydän purkissa

Raisa Omaheimo: Sydän, 2019

Sydän alkaa vahvalla kuvalla, joka minutkin houkutteli teoksen pariin: nainen irrottaa sydämensä rinnastaan ja heittää sen ulos. Idea on kiinnostava. Haluan tietää kuinka nainen selviää, enkä nyt puhu väistämättömistä kardiovaskulaarisista ongelmista.

Lue loppuun

Tosi raffi sukupolvikokemus

Tuomas Kokko: Tosi kivat juhlat, 2019

Sukupolvikokemuksen kuvaukset noin kolmikymppisten helsinkiläisten työ- ja rakkauselämästä jatkuvat. Autofiktiivisyyttä tulee luettua mukaan, sillä päähenkilöllä ei ole nimeä ja teos sijoittuu tapahtumiltaan, teemoiltaan ja paikoiltaan sujuvasti uuteen autofiktion aaltoon, jossa kolmikymppiset akateemisesti koulutetut ovat rahattomia, työttömiä, yksinäisiä ja ahdistuneita Kalliossa. Älkää käsittäkö väärin, nämä teokset ja teemat kiinnostavat minua kovasti, mutta noin seitsemän samantyyppisen romaanin jälkeen ei voi muuta kuin alkaa rustailla juomapeliä. Ja Rakkaus niinku on vielä lukematta!

Lue loppuun

Seksin mukavuusalue

Sita Salminen: Lupa, 2019

(TW seksi, teksti sisältää yksityiskohtaisia seksiä kuvaavia lainauksia.)

Vloggaaja ja somepersoona Sita Salmisen esikoisteos Lupa on kokoelma eroottisia novelleja. Ajattelin, että tämä kirja ei ole minulle ja olin oikeassa. En ollut aikonut lukea tätä. Kävi kuitenkin niin, että kirjaa haukuttiin minulle kiinnostavasti. Kaikille, jotka miettivät, saako huonoista lukukokemuksista puhua: kyllä saa, sillä se usein herättää lukijoiden mielenkiinnon jopa kehuja paremmin. Lue loppuun

Veikolla on kaikki ihan hyvin

Erkka Mykkänen: Something not good, 2018

Viime vuosien ns. milleniaaliromaanit ovat käsitelleet aikuisuutta maailmassa, jossa ilmastonmuutos, taloudellinen epätasa-arvo ja kiristyvä kapitalismi luovat ehtoja, joita ei voi enää sivuuttaa edes taiteessa. Romaanit ovat usein autofiktiivisiä ja arkisia, ne kuvaavat usein nimeämättömien päähenkilöidensä elämää banaaleja yksityiskohtia ja kipukohtia säästelemättä. Tässä romaanissa päähenkilöllä on nimi, hän on Veikko. Veikolla on kaikki ihan hyvin.

Lue loppuun

Tavoitteena kuollut mies

Aino Vähäpesola: Onnenkissa, 2019

Sanottua: lohdullinen, viisas.

”Kuin Knausgård, mutta 24-vuotias nainen!” Mainostaa Akateeminen Kirjakauppa.

Paitsi että ei. Knausgårdilla on pakkomielle tunnustaa kaikki, Onnenkissassa ei tunnusteta, vaan puhutaan.

Aino Vähäpesolan esikoinen ei asetu valmiisiin raameihin. Tämä on taas yksi teos, josta kirjoittaessani joudun käyttämään sanaa ”päähenkilö” aivan liikaa. Mutta minkäs teet, autofiktiivisyys, esseemäisyys ja juonettomuus olivat ne piirteet, jotka tässä minuun vetosivat. Muita erityisen kiinnostavia piirteitä olivat feminismi, tyttöys ja identiteetin kysymykset sekä setien ehdoilla rakennetun maailman analysoiminen.

Lue loppuun