Saara Turunen: Rakkaudenhirviö, 2015

Saara Turusen esikoisromaanista voidaan puhua nuoren naisen kehityskertomuksena, mutta teos kertoo sen lisäksi muistakin aika suurista asioista. Käsite ”tavallinen tyttö” pitää sisällään latautuneita kulttuurisia kasautumia, joita Turusen käsittelytapa purkaa hyvin. Teos on autofiktiivinen: todellisista kokemuksista ammennettu, mutta fiktiivinen. Yksinkertaistettu, toteava kieli on oiva tyylivalinta, joka täydentää päähenkilön kertojanääntä niin pienenä tyttönä kuin aikuisena naisenakin. Teos on synkkä ja paikoin ahdistavakin, mutta myös hauska ja erinomaisen aistivoimainen. Visuaalisesti vahva kerronta paljastaa rivien välistä Turusen teatteritaustan.

Lue loppuun →