V. S. Luoma-aho: Delete (2021)

Vaikka yleensä vedän kokeellista kirjallisuutta suoraan suoneen, V. S. Luoma-ahon Deleten jälkeen tuntui kuin joku olisi painanut aivoissa delete. Kieli ja tyyli ovat kiinnostavia ja luotaantyöntäviä samalla tavalla kuin vatsa pinnan yläpuolella kuolleena kelluva suuri kala turvallisella mökkijärvellä. Pelottaa, että se räjähtää ja samalla sitä odottaa.

Eri lajien konventioilla leikitteleminen on kiinnostavaa, kuten henkilöjuttua parodioiva haastattelu ja alun mainio PowerPoint-esitys. Maaseudun tulevaisuus on hieno, mutta ainoat tekstit, joihin voisin kuvitella palaavani takaisin, ovat alun ”suositukset”, niistä nautin todella.

Kun kirjoitin tätä tekstiä, minulle selvisi, että Delete on novellikokoelma. Novellikokoelma. Palaset loksahtavat kohdilleen. Hyvä etten tiennyt tätä etukäteen, en varmaan olisi tullut lukeneeksi koko teosta. Lopulta lajilla ei ollut merkitystä, vaan nautin muodon ja sisällön katkelmallisuudesta, ja tyylin yhtenäisyydestä.

Teos on itsetietoinen, älyllinen, hiottu ja varma. Se tihkuu mutta ei pursuile. Digitaalinen maailma on erottamaton osa sitä, kuten elämääkin. Se ei poseeraa, eikä moralisoi.

Jotenkin tämä teos ei herättänyt hirveästi mitään ajatuksia, vaikka siinä olikin paljon polttavia teemoja, esim:

• neuroottisuutta, internetiä, ahdistuneisuutta, pelkoa ja yksinäisyyttä
• marketin lattialla koettuja tunteita
• vieraantuneisuutta ja turtuneisuutta.

Kiitän työnvieroksunnasta, vaikka se onkin milleniaaleille jo tuttuakin tutumpi aihe. Siihen ei kyllästy koskaan.

V. S. Luoma-aho kysyy blogissaan proosasta: Haluaako ihminen lukea tai kuluttaa sellaista, jonka tekijä on syvästi epävarma koko taidemuodon mielekkyydestä?

Haluan kuluttaa proosaa vain silloin, kun sen tekijä on syvästi epävarma koko taidemuodon mielekkyydestä.

Mutta nyt minun täytyy lähteä palauttamaan tämä kirja, ennen kuin kirjasto lähettää minulle hevosenpään postin pakettiautomaattiin.

Täällä kirjailijan näkemyksiä: https://schnabelmann.wordpress.com/2021/03/12/d-e-l-e-t-e-eli-proosan-kirjoittamisesta-ja-julkaisemisesta/

Täällä Maaria Ylikankaan arvio: https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000007801662.html